Kuvat: Annika Laarko & Elina Istolainen
Teksti: Essi Keskitalo
Villaveijareilla eli Annika Laarkon neulahuovuttamilla eläinhahmoilla on jokaisella oma persoonansa. Kuvillaan Annika haluaa tuoda ilmi, että erilaisuus on rikkautta ja kaikilla on omat vahvuutensa.
”En kestä miten ihana!” Kuva Hilma-hiirestä laiturilla istumassa kerää kehuja Facebookissa. Hahmo on yksi Annika Laarkon kehittämistä Villaveijareista.
”Villaveijarit ovat yhteisö täynnä ystäviä ja perhettä. Ne ovat pieniä neulahuovutettuja eläinhahmoja, jotka puuhastelevat arkisia toimiaan ja seikkailevat kuvissa sekä videoilla sosiaalisessa mediassa. Hilman lisäksi hahmojen joukosta löytyvät muun muassa Olli-näätä, Kalle-kettu, Simo-siili ja Mauri-mäyrä.”
”Aloitin neulahuovuttamisen ensimmäistä kertaa tammikuussa 2018, tämä on niinkin tuore juttu. Törmäsin kuvapalvelu Pinterestissä neulahuovutettuihin hahmoihin ja totesin, että minäkin haluaisin tehdä tuollaista. Sitten vain ostin villaa sekä neuloja ja aloin kokeilemaan. Innostuin heti ihan valtavasti.”
Ensimmäiset kuvat tuotoksistaan Annika otti ruokapöydällään. Pian hän siirtyi kuitenkin kuvaamaan ulos maastoon.
”Voi miten erilaiselta kaikki näyttikään, kun vein eläimet kivenjuurelle, yhtäkkiä ne alkoivat elää! Ensimmäisen ulkokuvan synnyttämä tunne oli niin voimakas, että se on pitänyt moottoria käynnissä ja vienyt minua eteenpäin.”
Alkuun Annika haki inspiraatiota kuviin netistä. Ideoita alkoi kuitenkin syntymään myös arjen keskeltä.
”Aiheet ja elementit tulevat oikeasta elämästä. Niissä on jotain vähän jo katoaavakin, jos mietitään vaikka sadonkorjuuta. Haluaisin pitää yllä suomalaisia perinteitä. Ne tuovat useimmille mieleen muistoja ja hyviä fiiliksiä. Meillä on Suomen luonnossa valtavat aarteet, voimme kerätä metsistä esimerkiksi marjoja ja sieniä. Se on rikkautta, jota moni ei ole välttämättä löytänyt.”
Annika valmistaa suurimman osan kuvissa käytettävistä tavaroista itse.
”Tykkään kierrättämisestä. Kirpputorilla minulla on erikoissilmälasit päässä. Näen asioissa ja esineissä käyttömahdollisuuksia. Monesti olen napannut roskiksesta jotain sinne heitettyä ja todennut, että tästähän voi tehdä vaikka mitä. Esimerkiksi vanhasta alumiinisesta mitta-asiasta tein mehumaijan ja pienistä muoviputkiloista sahasin hillopurkkeja.”
Villaveijareiden nimi on Annikan tyttären keksimä. Kun nimi oli päätetty, laittoi Annika serkkunsa kehotuksesta pystyyn Facebook- ja Instagram-sivut. Seuraajamäärät kasvoivat nopeasti.
Kuva: Villaveijarit ovat päässeet seikkailemaan myös Leppäkosken maisemiin.
”Joku sanoi, että Villaveijarit saavat hymyn kasvoille ja piristävät huonon päivän jälkeen. On hirveän palkitsevaa, kun hahmot tavoittavat ihmisissä jotakin sellaista, mitä olen itse niitä tehdessä kokenut. Melkein päivittäin joku sanoo, että tästä pitäisi tehdä satukirja.”
Kirja Annikan haaveena onkin. Ajatus on kypsynyt mielessä jo syksystä 2018 alkaen.
”Uskon, että asioilla on tapana järjestyä ajallaan. Täytyy vain kolkutella ovia ja katsoa mitä sieltä aukeaa. Toivoisin, että joskus Villaveijarit ovat osa toimeentuloani. Aika näyttää.”
Työuransa Annika on tehnyt päiväkodissa lähihoitajana. Jäädessään toistamiseen sairauslomalle työuupumuksen takia, alettiin syitä kuormittumiseen etsiä. Annikalla todettiin ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
”Diagnoosi auttoi ymmärtämään, miksi olen sellainen kuin olen. Minun on nyt helpompi tunnistaa omat vahvuuteni, mutta samalla myös tiedostan mitkä asiat ovat minulle haastavia.”
ADHD-diagnoosi näkyy myös Villaveijareiden hahmoissa.
”Eläintä huovuttaessa syntyy tälle ikään kuin persoona. Olen tosi kiinnostunut erilaisista persoonallisuustyypeistä ja haluaisin tuoda enemmänkin esille, että joku voi olla vilkas ADHD ja toinen vetäytyvä introvertti.”
Villaveijareiden pääosassa seikkaileva Hilma-hiiri on luonteeltaan sosiaalinen. Hän tykkää seurasta, mutta vaatii myös omaa rauhaa. Aivan kuten Annikakin.
”En tiedä olisivatko Villaveijarit syntyneet, jos minulla ei olisi ADHD:ta. Oireyhtymää sairastaville on usein ominaista heikko keskittymiskyky monessa asiassa. On kuitenkin hauska huomata, kuinka flow-tilassa ajantaju katoaa ja päälle iskee hyperkeskittyminen. Haluan Villaveijareiden avulla tuoda ilmi, että on OK olla erilainen. Erilaisuus ei ole huono asia, se on vain rikkautta. Meillä erityispiirteitä omaavilla on supervoimia.”
Pysy ajan tasalla, tilaa uutiskirje!
Tilaa Leppäkosken ajankohtaiset uutiset, edut ja arjen vinkit suoraan sähköpostiisi.
Uutiskirje ilmestyy noin kerran kuukaudessa.
