Leppäkosken Sähkö -konsernin tavoitteena on tarjota asiakkailleen paikallisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua vakaahintaista energiaa. Viimeisen kahden vuoden aikana yhtiö on vähentänyt energian tuotannon hiilidioksidipäästöjä yli 40 000 t/vuodessa ja energian tuotannon vähäpäästöisyydestä on tullut osa normaalia liiketoimintaa. Energia-alan toimijan näkökulmasta nykyinen kansallinen energiapoliittinen ohjaus ja EU-laajuinen päästökauppajärjestelmä toimivat jo riittävän hyvin ja ohjaavat energiasektorin investointeja ja toimintaa vähäpäästöiseen suuntaan.
Parlamentti hylkäsi äänin 334-315 komission ehdotuksen leikata päästöoikeuksia. Komissio ei vetänyt ehdotustaan kuitenkaan pois, ja ehdotus palautuu parlamentin ympäristökomitean uudelleen käsittelyyn. Parlamentilla siis ei ole virallista kantaa vielä (first reading). Asia käsitellään uudelleen EU:ssa kesäkuussa ja lopullisen päätöksen tekee EU- parlamentti heinäkuussa 2013.
Päästöoikeuksien hinta on vaihdellut päästökaupan olemassa oloaikana paljon. Hinnan vaihteluun on vaikuttanut energiamarkkinoiden kysyntä ja tarjonta sekä talouden muutokset, joka Leppäkosken Sähkön toimitusjohtajan Juha Koskisen mukaan on osoitus siitä, että päästökauppa toimii ja näin on ollut myös tarkoitus – päästöt ovat vähentyneet päästökaupan, kansallisten ohjaustoimien ja taloustilanteen muutosten perusteella.
Olisi kestämätöntä ja lyhytnäköistä, jos markkinaehtoisesti toimivaa järjestelmää muutettaisiin hätiköidysti kesken kauden joidenkin yksittäisten toimialojen tai toimijoiden intressien vuoksi. Ymmärretäänkö tilanteen vaikutus päättäjien keskuudessa, pohtii Koskinen. Mikäli päästöoikeuksia leikattaisiin, nostaisi se energian hintaa jolloin energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyky ja kansalaisten ostovoima kokisi jälleen uuden takaiskun, toteaa Koskinen. Oikeuksien leikkaamisen seurauksena voi kyse olla vuositasolla jopa yli miljardin euron lisäkulusta suomalasille pelkästään sähkön osalta. Se lisäisi edelleen taloudellista ahdinkoamme ja heikentäisi hyvinvointiamme. Kustannuksia tulisi mm. sähkön hinnan nousun myötä sekä lämmöntuotantoon käytettävien polttoaineiden päästöoikeuksien hintojen nousemisen vaikutuksesta. Joidenkin arvioiden mukaan hintavaikutus voi olla pelkästään sähköllä 1 c/kWh, joka näyttää vähältä, mutta on paljon. Suomen sähkönkulutus on nimittäin noin 85 TWh, joka tarkoittaisi lähes miljardin euron lisäkustannusta, josta noin 15 % – 20 % ”valuisi” suoraan venäläisille, ruotsalaisille ja norjalaisille energiantuottajille. Lisäkustannus iskisi lujaa muutoinkin jo ahdinkoon ajautuvaa Suomea. Huomioitava myös on, että Venäjällä toimivat energiantuottajat eivät edes ole päästökaupan piirissä. Olisiko kansallinen hiilidioksidivero sittenkin huonoista vaihtoehdoista paras, ainakin rahat jäisivät Suomeen, kysyy Koskinen?
Energiayhtiönä seuraamme huolissamme tätä energiapoliittista poukkoilua joka heijastuu omiin tuotantoinvestointeihimme ja asiakkaisiimme. Olemme luoneet päästökaupan pelisäännöt ja niistä pitäisi pitää nyt kiinni ainakin siihen asti kunnes uusi Ilmastosopimus on tehty koskemaan vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Pahimmillaan ”poukkoilu” johtaa siihen, että ihmisten ja yritysten usko poliittiseen päätöksentekoon menetetään ja teollisuuden kilpailukyky kärsii, pohtii Koskinen?
Suomessa ollaan juuri saamassa päätökseen etäluettavien mittareiden asennukset ja alkamassa ovat miljardien investoinnit sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kun edelliseen lisätään uusiutuvien energiamuotojen tuet, sähköverojen korotukset ja nyt suunnitellut päästökaupan leikkaustoimet on kyse useiden miljardien lisälaskusta suomalaisille, jotka käyttävät sähköä ja kaukolämpöä.. Onko meillä varaa tähän kaikkeen, mikä vaikutus näillä on varsinaisten tuottavuusinvestointien ja työpaikkojen vähentymiseen, miettii Koskinen?
Yhtiömme hankesalkussa on edelleen projekteja, joilla voimme jatkaa valitsemaamme linjaa päästöjen vähentämiseksi. Toivommekin, että nykyistä linjausta ei kiristetä uusilla lainsäädännön, energiaverotuksen, tai päästökaupan kiristämisen ohjauskeinoilla, jotta pääsisimme takaisin pitkäjänteiseen energiapolitiikkaan uusien investointipäätösten mahdollistamiseksi, sanoo toimitusjohtaja Juha Koskinen.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Juha Koskinen, puh. 044 750 3315
