Autot ja energia

Kaasuauton tankkaaminen onnistuu aivan yhtä helposti kuin bensiinin tai dieselin tankkaaminen. Kaasuautoa tankatessa tankkauspistooli lukitaan liittimellä auton tankkiin kiinni, joten pistoolista ei tarvitse pitää kiinni samaan tapaan kuin bensaa tankatessa.

Kaasuautoilu on ekologinen valinta, sillä maakaasulla ajettaessa hiilidioksidipäästöt ovat noin 20-25 % pienemmät kuin bensiinillä ajettaessa ja biokaasulla päästöjä voi vähentää jopa 85 %. Biokaasua tuotetaan mm. kotitalouksien, maatalouden ja yritysten biohajoavista jätteistä, joka on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kaasuautoissa on kaasutankin lisäksi myös bensatankki.

Kaasuautoissa on kaasutankin lisäksi yleensä myös bensatankki. Ajoneuvomallista riippuen toimintamatka kaasulla on noin 300-600 km ja bensiinillä noin 250-700 km. Kaasuauton tankkaaminen on yhtä nopeaa ja helppoa kuin bensiini- tai dieselauton tankkaaminen.

Kaasuauton hankinnan yhteydessä peritään autovero ja käytön aikana ajoneuvoveron perusosa sekä lisäksi käyttövoimavero. Kaasuauton bensiiniautoa pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta päästöperusteiset autovero ja ajoneuvoveron perusosa ovat kaasuautolla bensiiniversiota matalammat. Veron laskentaperiaatteiden mukaisesti kaasuhenkilöauton vuotuinen käyttövoimavero on vastaavaa dieselkäyttöistä autoa pienempi.

Ladattavan hybridiauton ja sähköauton mukana tulee yleensä tavanomaiseen kotitalouspistorasiaan sopiva latauskaapeli. Kotitalouspistorasiasta lataamista suositellaan kuitenkin vain satunnaiseen käyttöön, sillä pistorasiaa ja sen sähköliitäntöjä ei ole suunniteltu kestämään sähköauton lataamista pitkällä juoksulla.

Sähköteknisestä näkökulmasta tarkasteltuna onkin turvallisempaa ladata sähköautoa aina siihen tarkoitukseen suunnitelluissa pisteissä.

Oma latauspiste kotiin?

AC tarkoittaa vaihtovirtaa, jota saa Suomessa tavallisesta pistorasiasta. Sähköautot tarvitsevat kuitenkin tasavirtaa (DC) toimiakseen. Jos sähköautoa ladataan vaihtovirralla (AC), muuntaa sähköauton oma laturi vaihtovirran (AC) tasavirraksi (DC). Suoraan DC-virtaa lataamalla, hoituu lataaminen nopeammin ja tehokkaammin, koska sähköauton oman laturin ei tarvitse muuntaa virtaa, vaan se voidaan syöttää suoraan akkuun.

AC-lataamisessa päästään tyhjästä akusta 80% täyteen akkuun keskimäärin 3-10 tunnissa, kun taas DC-lataamisessa saavutetaan 80% latausaste jo noin 15-45 minuutissa.

Kaikki yllämainitut termit ovat erilaisia latausliittimiä. Sähköautojen latauspistoke on aina tietyn standardin mukaan tehty, jotta latauspiuhat soveltuisivat latausasemille ympäri maailman.

Type1 ja Type2 latausliittimet koskevat hitaampaa AC-latausta. Type2 on Suomessa ja muualla Euroopassa julkisten latausasemien standarditekniikka, joten latauspisteisiltä kuuluu löytyä Type2-lataus.

CCS ja CHAdeMO tekniikat taas liittyvät nopeampaan DC-lataukseen, josta puhutaan myös pikalatauksena tai teholatauksena. Eri automerkeillä on yleensä omat vakiostandardinsa latausliittimien suhteen.  Muun muassa Volkswagen ja BMW käyttävät CCS-tekniikkaa autoissaan ja CHAdeMO-tekniikka taas on käytössä Nissan ja Mitsubishi-merkkisissä sähköautoissa.