Teksti: Aulis Alatalo
Kuva: Kuusamon Juusto
Kuusamon Juuston tuotteiden mausta ja rakenteesta voi aistia pohjoisen kesän pitkän valon. Leppäkoski aloitti keväällä 2023 Kuusamon Juuston kanssa yhteistyön, jonka avulla varmistetaan energiantuotannon päästöttömyys, paikallisuus ja kustannustehokkuus.
Kuusamon Juustosta on kasvamassa yhä merkittävämpi brändi itsenäisten meijerien kumppanina. Sen tuotteet ovat huolellisen kehitystyön tuloksena löytäneet paikkansa myös eteläisen Suomen ruokapöydissä. Eikä ihme, sillä Kuusamon Juusto on saanut seitsemässä vuodessa vahvat yrityskumppanit ja toimivat jakelukanavat kauppaketjuihin. Yhtiö on kotimaisista juustonvalmistajista toiseksi suurin ja se tuottaa vuodessa jopa kolme miljoonaa kiloa juustoja.
”Voimme haastaa suuremmat kilpailijamme laadulla ja hyvällä maulla. Tässä olemme, mitä ilmeisemmin onnistuneet, sillä tuotteidemme arvostus on noussut useana vuonna brändien arvostustutkimuksissa. Tämän on mahdollistanut kova työ ja uudet innovaatiot”, kesän alussa toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Syrjälä miettii.
Viimeisin uutuus on vitamiini-sulatejuusto, yksittäispakattu aamupala, jonka kaltaista Suomessa aiemmin ei ole tehty. Sen ensimmäinen erä oli tuotannossa elokuun alkupuolella. Sulatejuustomestari Jouni Oikaraisen kehittämä herkku on vasta alkua emmentalien, edam-juustojen ja kermajuustojen tuotesarjojen lisäksi. Syrjälä puhuu syksyllä tuotantoon tulevista erikoisjuustoista ja muista tuotteista vielä varoen, sillä kilpailu on kovaa.
Se on kuitenkin varmaa, että juustoista kuulee vielä meheviä juttuja. Yhtiö on tulorahoituksellaan rakentanut muun muassa uuden, noin neljän miljoonan euron pala- ja viipalelinjan.
Syrjälä avaa sen verran, että myynnin esimerkiksi hotelli- ja ravintolapuolella odotetaan kasvavan oleellisesti, ja myös viennille on kasvuodotuksia.
Juustojen valmistuksen lisäksi juustola tuottaa teollisuudelle laktoosijauhetta ja muun muassa proteiinipatukoissa lisäravinteena käytettävää heraproteiinijauhetta. Hydroloitu heraproteiini on Kuusamon Juuston tuotekehityksen ainutlaatuinen tulos ja siitä povataan isoa menestystarinaa. Sen pilkottu proteiini kestää aiempia heraproteiineja huomattavasti korkeampia lämpötiloja, jonka ansiosta se soveltuu monipuolisesti eri tuotteisiin.
Keski- ja Pohjois-Suomessa peltojen satotasot ovat kasvaneet lämmenneissä, edelleen varsin tasaisissa oloissa, jonka ansiosta maidon tuotanto pohjoisessa on noussut muutamassa vuodessa jopa kolmanneksella. Kuusamon Juusto pystyy jalostamaan lähes puolet lähialueensa liki 100 miljoonan litran maidontuotannosta.
Pohjoisen maito kannattaa jalostaa pohjoisessa. Yksi juustorekka kohti etelää vastaa kymmentä raakamaitorekkaa toiseen suuntaan. Yli puolet Kuusamon meijerin maidosta tulee sadan kilometrin säteeltä.
”Kyse on myös siitä, että maito päästään jalostamaan mahdollisimman tuoreena”, Kuusamon Juuston hallitusta johtava Timo Rapila miettii. Turussa asuva Rapila tunnetaan salaattien, yrttien, kurkkujen sekä herkkusienien tuottajana sekä Suomessa että Virossa.
Leppäkosken Lämpö Oy osti Kuusamon Juuston seitsemän megawatin höyrylämpökeskuksen keväällä.
”Energiantuotannon raaka-aineet tulevat myös läheltä, sillä höyrylämpökeskus toimii puuhakkeella ja läheisen sahayhtiön tuottamilla poltettavilla jakeilla”, toteaa Leppäkosken Lämmön toimitusjohtaja Juha Koskinen.
Energiatehokkuus ja lämmön talteenotto ovat yhteistyökumppaneina toimivien Kuusamon Juuston ja Leppäkosken Lämmön tämän hetken merkittäviä kehityskohteita.
”Juustolan kuumista pesuvesistä ja proteiinin kuivaushöyryistä syntyvä energia on saatava talteen ja hyödynnettäväksi energiantuotannossa”, Rapila näkee.
Leppäkosken Lämmön ja Ikaalisten Luomun ainutlaatuinen yhteistyöhanke, jossa Ikaalisten uuden hakelämpökeskuksen savukaasujen tuottama lämpö hyödynnetään luomukasvien tuotannossa, on hyvä esimerkki ympäristöystävällisestä ja taloudellisesta energiantuotannosta.
”Juuri tuon kaltainen ratkaisu olisi tarpeen myös meille. Jos Leppäkosken Lämmön lämpökeskuksen tuottamaa energiaa jää yli juustolan tarpeen, sitä voidaan toimittaa tarvittaessa esimerkiksi lähialueen muille lämmönkäyttäjille”, Rapila nivoo.
