Kuvat: Viivi Hautamäki, Ikaalisten Valokuvaamo
Öljylämmityksestä kaukolämpöön -juttusarjassa seuraamme Ikaalisissa sijaitsevan teollisuushallin lämmitysratkaisun muutosta kiinteistönomistaja Ari Kulmasen ja Leppäkosken Lämmön asiantuntijoiden matkassa.
Kaukolämpö on yhä useamman uudisrakennuksen valinta – eikä syyttä. Suomen yleisin lämmitysmuoto säilyttää suosionsa myös vanhojen kiinteistöjen saneeraustarpeissa. Asiakkaat arvostavat erityisesti kaukolämmön huolettomuutta, kilpailukykyistä hintaa ja vähäistä tilantarvetta.
Kaukolämmön hyödyistä innostui myös Ari Kulmanen. Kulmanen omistaa Ikaalisissa kaksi teollisuushallia, joita hän vuokraa varasto- ja tuotantokäyttöön. Molempiin tiloihin valikoitui öljylämmityksen tilalle kaukolämpö.
”Ensimmäinen halli on lämmennyt kaukolämmöllä nyt puolisen vuotta. Toinen kohde odottaa vielä keväällä alkavia putkitöitä”, Ari Kulmanen selventää.
Vaihtoehtoisina lämmitysmuotoina Ari pohti myös maalämpöä ja vesi-ilmalämpöpumppua.
”Koin, että maalämpö ja pumppuratkaisut ovat liikaa maailmantilanteen armoilla. Investointi olisi ollut selvästi kalliimpi ja laitteiston pitkäaikaiskestävyys arvelutti. Jos järjestelmä kestääkin vain viisi vuotta, ei se ehdi maksaa itseään takaisin. Riskitekijöitä oli liikaa”, Ari arvioi.
”Teollisuushallissa energiankulutus on melko pientä, koska tilaa ei tarvitse pitää kovin lämpimänä. Siksi arvostan erityisesti ratkaisun helppoutta ja toimintavarmuutta – omaan käyttötarkoitukseeni en näe mitään muuta vaihtoehtoa yhtä järkevänä.”
Kaukolämmönvaihtimen hyötysuhde lähes 100 %
Lämmitysvaihtoehtoja vertaillessa Ari muistuttaa huomioimaan myös hyötysuhteen. Luku kertoo, kuinka suuri osa syötetystä energiasta muuttuu haluttuun tarkoitukseen, kuten lämmöksi, ja kuinka paljon menee hukkaan. Kaukolämmönvaihtimen hyötysuhde on tyypillisesti korkea, lähes 100 %.
”Moni katsoo pelkkää öljyn hintaa, eikä ota hyötysuhdetta huomioon. Öljyä polttaessa piipusta karkaa 100-asteista ilmaa pihalle. Kaukolämmössä hävikkiä ei käytännössä ole, arvostan sen ekologisuutta. Lämmönvaihtimien mahdollinen pieni hukkalämpö voidaan hyödyntää pannuhuoneen lämmitykseen.”
Leppäkosken Lämmön kaukolämpöasentaja Aaro Veijalainen esittelee Ari Kulmaselle kaukolämpölaitteita.
Yhteistyö käynnistyi asiantuntijan kartoituksella
Kaukolämmön mahdollisuudesta Kulmaselle vinkkasi Leppäkosken Lämmön käynnissäpitopäällikkö Samu Kalli. Leppäkoski oli juuri toteuttanut kaukolämpöratkaisun alueen toiseen kohteeseen. Samu kävi paikan päällä arvioimassa hallin soveltuvuuden ja totesi, että ratkaisu oli teknisesti helposti toteutettavissa.
”Liittymismahdollisuuksia arvioitaessa tarkistamme kohteen etäisyyden Leppäkosken runkoverkosta. Otamme huomioon myös esimerkiksi, missä lämmönjakohuone sijaitsee ja kuinka sinne saadaan putket vedettyä. Varmistamme, että kaukolämpö on taloudellisesti järkevä ratkaisu asiakkaalle”, Samu kertoo.
Kartoituksen jälkeen Leppäkoski laati Kulmaselle tarjouksen kaukolämpöliittymästä. Päätös oli helppo – seuraavaksi alkoivat käytännön järjestelyt.
Seuraavassa osassa: Miten kaukolämpöön liittyminen tapahtuu? Kurkistamme lämmönjakohuoneeseen ja seuraamme, kuinka vanha öljykattila korvattiin tilaa säästävällä ratkaisulla.
Sopisiko kaukolämmitys sinulle?
Tutustu kaukolämmön mahdollisuuksiin ja pyydä tarjous liittymisestä nettisivuillamme!
