Teksti: Ari J. Vesa / Adaton viestintä
Valtio perii sähköstä veroa. Verot ovat 25 vuoden ajanjaksolla eniten sähkön kokonaiskustannuksia nostanut osuus. Tästä huolimatta ei veroista juurikaan puhuta. Miksi? Verot ovat ilmeisesti jääneet monelta huomaamatta, koska verot lisätään verkkopalvelulaskuun valtiolle tuloutettavaksi.
Suomessa toimii 77 verkkopalveluyhtiötä erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Yhtiöiden sähköverkon huolto-, kunnossapito- ja uudistustöissä on selviä eroja ympäristöstä riippuen. Kun kaupunkiyhtiöillä sähköverkon pituus asiakasta kohden on keskimäärin 16 metriä, on se haja-asutusalueen yhtiöillä 395 metriä ja harvaan asutuilla alueilla vielä paljon enemmän.
Yhteistä kaikille yhtiöille on toiminta kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä, takaamassa sähkösaanti asiakkailleen.
Pitkistä sähkönjakeluyhteyksistä ja haastavista ympäristöolosuhteista huolimatta, on suomalainen sähkönjakelu kansainvälisesti verraten varmaa ja kohtuuhintaista. Verkkopalvelun hinnoittelukuvaa sekoittaa usein yhtiöiden perittäväksi määrätty sähkövero, johon lasketaan päälle myös arvonlisävero.
Kun viimeisen 20 vuoden aikana on sähkönjakelun hinta noussut tilastoinnin mukaan sähkölämmittäjällä 55 prosenttia, on verojen osuus kasvanut 265 prosenttia (pientalo, 3×25 A, 20 000 kWh/vuosi,
osittain varaava sähkölämmitys). Verojen osuus sähkölämmittäjän verkkopalvelulaskun loppusummasta on lähes puolet.
Hinnanmuutosten selvittämisen pohjana on käytetty lähteenä Energiaviraston ja verottajan tilastoja.
Verojen osuus sähkölaskusta
Mikä on sähkövero?
Sähköveroa kannetaan kaikesta sähköstä sen tuotantotapaan katsomatta, eikä sähkön vero, vaikka se kannetaan lisäveron muodossa, perustu sähkön tuottamisessa käytettyjen polttoaineiden hiilisisältöön.
Sähköveroa peritään sähkön kulutuksen mukaan. Kotitaloudet, maa- ja metsätalous, palvelutoiminta ja monet muut yritykset maksavat sähköveroluokan I veroa. Edullisempaan II veroluokkaan kuuluvat valmistava teollisuus, kaivostoiminta, louhinta ja ammattimainen kasvihuoneviljely.
Teollisuuden sähköverokanta on matala ja se ei tuo suuria tuloja valtiolle. Korkeamman veron piirissä oleville, kuluttajille ja palvelualoille sähkövero on merkittävä tekijä, jonka muutokset tuntuvat ja näkyvät suoraan kotitalouksien verkkopalvelulaskussa ja esimerkiksi palvelujen hinnassa.
Sähkövero noussut 450 prosenttia
Sähköveroa ja siihen päälle laskettavaa arvonlisäveroa on peritty vuoden 1997 alusta lähtien. Valtiovalta on määrännyt verkkopalveluyhtiöt toimimaan veronkantajina, siksi sähkövero ja sen päälle laskettava arvonlisävero peritään verkkopalvelulaskussa.
Arvonlisäverollinen sähkövero on noussut sähköveron voimaantulon jälkeen 450 prosenttia. Vero on noussut kuin huomaamatta merkittäväksi osaksi verkkopalveluyhtiön laskua.
Sähköveron periminen on verkkopalveluyhtiöille verottajalle tuloutettavaa rahaa, joka tuo yhtiöille myös kustannuksia rahansiirtojen, valvonnan, laskennan ja kirjanpidon muodossa.
Sähkönjakelusta ja verkkopalvelusta laskutettaessa on summassa arvonlisäverollisen sähköveron lisäksi myös verkkopalvelun summaan laskettava arvonlisävero, joka nostaa verojen osuutta kokonaislaskusta.
Sähköverojen kehittyminen 1997-2021
