TUNTI-sähkö

Profiilivaikutus on sähkönkäyttösi tuntikohtaisen jakauman vaikutus sähkönhintaan.  Toisin sanoen, profiilivaikutus on vaikuttaa sähkönhintaasi joko nostavasti tai laskevasti riippuen siitä, kuinka sähkönkäyttösi on jakaantunut halvimpien ja kalliimpien tuntihintojen kesken. Jos sähkön käyttö painottuu niille tunneille, jolloin spot-hinnat ovat matalia, profiilivaikutus alentaa sähkön hintaa. Käytön painottuminen kalliiden spot-tuntien ajalle vastaavasti nostaa hintaa.

Profiilivaikutus lasketaan esim. Priima-sopimuksella seuraavasti:  yhden tunnin kulutus kerrotaan kyseisen tunnin hinnalla, johon lisätään päälle Priiman marginaali.

Priima-palvelussa Käytöt ja kustannukset -välilehdellä näkyy eriteltynä ns. profiilivaikutus eli miten sähkönkustannus painottuu yön ja päivän välille. Jos profiilivaikutus on negatiivinen niin kulutus on pääosin yöpainotteista. Negatiivisia profiilivaikutuksia nähdään usein sähkölämmittäjillä, koska mm. lämminvesivaraajia lämmitetään öisin. Jos profiilivaikutus taas on positiivinen, on kulutus päiväpainotteista, kuten vaikkapa tyypillisellä kerrostaloasukkaalla tai öljylämmittäjällä usein on.

Pörssisähköstä puhuttaessa tarkoitetaan usein sopimusta, jonka energiamaksu seuraa tunneittain sähkön pörssihintaa eli spot-hinnoittelua. Tällöin sopimuksen energiamaksu muuttuu tunti tunnilta suoraan pohjoismaisten sähkömarkkinoiden spot-hinnan mukaisesti. Spot-hinta taas määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan seuraavan päivän osalta. Spot-markkinoilla toimijat lähettävät päivittäin tarjouksena Nord Pooliin, jossa he kertovat, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä kullakin tunnilla. Näiden tarjousten perusteella Nord Pool laskee spot-sähkön hinnan kullekin tunnille.

Sähkölaskulla sähkönmyyjä perii asiakkaalta sähkön pörssihinnan eli sähkön spot-hinnan, johon lisätään tunneittain marginaali (meillä esim. Priima-sähköllä 0,35 snt/kWh sisältäen arvonlisäveron 24 %). Laskun loppusummaan lisätään vielä perusmaksu sekä pakollinen arvonlisävero (24 %). Näiden kolmen tekijän yhteissummasta muodostuu lopullinen sähkölaskussa nähtävä sähkön kilowattitunti- eli kWh-hinta. Pörssisähkön hinnoittelu on muita sähkösopimustyyppejä läpinäkyvämpi, koska asiakkaan maksama marginaali on aina tiedossa ja pörssihinnasta eriteltynä, toisin kuin esimerkiksi perinteisissä määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa.

Sähkön markkinapaikka, jossa muodostuu sähkön tukkuhinta.

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, joihin kuuluvat Pohjoismaat Islantia lukuunottamatta sekä Baltian maat.

Päästökaupan avulla voidaan säädellä Euroopan talousalueen päästöjen syntymistä. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset voivat myydä ja ostaa keskenään päästöoikeuksia, jotka oikeuttavat tietyn päästömäärän tuottamiseen. Päästöoikeudet hinnoitellaan euroa / päästötonni. EU:n päästökauppa on toiminut vuodesta 2005 saakka.

Laskennallinen yhteispohjoismainen hinta, jossa ei huomioida siirtoyhteyksien aiheuttamia rajoituksia. Systeemihinta syntyy sähköpörssin kaikista pohjoismaisista osto- ja myyntitarjouksista, riippumatta siitä missä kulutus ja tuotanto sijaitsevat.

Ilmoitusalueen hinta, joka poikkeaa yllä selitetystä systeemihinnasta, jos sähkön siirtokapasiteettia ei ole riittävästi. Ruotsissa ja Norjassa on useita hinta-alueita, mutta Suomessa ja Baltian maissa vain yksi. Ylen artikkelissa taustoitetaan erinomaisesti aluehintaerojen vaikutusta sähkön hintaan suomalaisten kuluttajien kannalta.