Lähde: Energiateollisuus ry, Fingrid, Motiva ja Huoltovarmuusorganisaatio

Sähköpula – mitä se tarkoittaa?

Sähköä on koko ajan tuotettava yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Jos sähköntuotanto ja tuonti ulkomailta ei riitä kattamaan kulutusta, syntyy sähköpula. Tällöin sähkönkulutusta voidaan joutua rajoittamaan kiertävien sähkökatkojen avulla. 

Mahdollista sähköpulan riskiä pienentää se, että sähköä käytetään säästeliäästi, varsinkin huippukulutustuntien aikaan eli ajankohtana, jolloin sähkönkulutus on suurinta. Tällaisia ajankohtia ovat arkipäivien aamujen ja iltapäivien tunnit erityisesti kylmänä vuodenaikana.

Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Jos sähköjä joudutaan katkaisemaan, katkot eivät koske yhteiskunnan kaikkein kriittisimpiä toimintoja, kuten sairaaloita. Emme kuitenkaan voi taata, että kaikissa kriittiseksi koetuissa kohteissa voidaan pitää sähköt päällä sähköpulatilanteessa. Siksi onkin tärkeää, että kyseisten toimintojen varajärjestelyitä mietitään etukäteen kuten normaalinkin, esimerkiksi myrskystä johtuvan sähkökatkon varalta.

Sähköpulan varalle on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu

Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Suomessa sähköpulatilanteiden hallintaa koordinoi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Leppäkosken Sähköllä on mahdollista sähköpulaa varten olemassa olevat suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.

Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista. Asiakkaiden on tärkeintä pysyä rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa ja toiminta on suunniteltu ja harjoiteltu ennakkoon.

Tietoa sähkömarkkinoista

Tietoa sähköpulasta

Miten voin pienentää sähköpulan riskiä?

Sähköpulan syntymiseen voit vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöäsi. Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan on tärkeää. Vältä tarpeetonta kulutusta arkiaamuisin klo 7-10 ja alkuiltaisin klo 16-20 välisinä aikoina.

Kaikkein vaikuttavinta kotona on tilojen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavan energian säästäminen. Säästöä saa säätämällä huonelämpötiloja hieman alaspäin.

Energiansäästö on varautumista (Motiva)

Astetta alemmas -kampanja

Leppäkosken energiansäästövinkit

Varaudu sähkökatkoihin

Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille. Kaikkien tulisi olla varautuneita lyhyisiin sähkökatkoihin. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia.

Jos sähköt katkeavat sähköpulan vuoksi, tärkeintä on säilyttää maltti ja odottaa rauhassa sähköjen palautumista. Katko kestää noin kaksi tuntia kerrallaan.

Varautumisohjeita sähkökatkoon

72 tuntia (viranomaisten varautumissivusto)

Näin voit varautua mahdolliseen sähköpulatilanteeseen

Seuraa sähkönkulutustasi Oma Energia -palvelussa

Energian säästäminen onnistuu parhaiten, kun tietää kuinka paljon ja milloin energiaa käyttää. Omaa sähkönkulutusta voit seurata lähes reaaliajassa Oma Energia -palvelussa.

Kirjaudu Oma Energia -palveluun

Säästä sähköä ja tasaa sähkönkulutustasi

Energian riittävyyden kannalta sähkön kulutusta tulisi ohjata nykyistä tasaisemmin. Arkiaamut ja alkuillat ovat valtakunnalliset huippukulutustunnit, jolloin kulutusta olisi syytä vähentää ja siirtää toiseen ajankohtaan.

Lue lisää sähkönkäytön ajoittamisesta

Ota käyttöösi Säästöohjaus-palvelu

Säästöohjaus-palvelun avulla voit ajastaa sähkökäyttöisiä varaavia lämmityslaitteita, kuten lämminvesivaraajaa tai varaavaa lämmitystä käynnistymään yön edullisten tuntien aikana.

Tutustu Säästöohjaus-palveluun

Tilaa automaattiset ilmoitukset sähkökatkoista

Jos sähkönjakelua rajoitetaan, pyrimme ilmoittamaan siitä asiakkaillemme tekstiviestitse sekä nettisivuillamme. Tilaa Keskeytysvahti-palvelu, joka ilmoittaa sähkökatkoista automaattisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Tilaa Keskeytysvahti Oma Energia -palvelussa

Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

  • Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpula tulee, jos sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan tai tuodaan. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta.
  • Jos sähköpulatilanteessa muut keinot eivät enää riitä, sähköt joudutaan katkaisemaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjärjestelmän toiminta. Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi useita tunteja tai kauemminkin, jona aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä sähköpulatilanteessa.
  • Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.
  • Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.
  • Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuisin klo 7-10 ja alkuiltaisin klo 16-20, erityisesti klo 16-17 ja klo 19-20.
  • Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.
  • Sähköpulan syntymiseen voi vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöä. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina klo 7-10 ja alkuiltaisin klo 16-20. Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.
  • Sähkönsäästövinkkejä tarjoaa mm. Motiva sekä Astetta Alemmas -kampanja
  • Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.
  • Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kohteet, kuten sairaalat, eivät joudu irtikytkennän kohteeksi.
  • Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla vastuualueellaan.
  • Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.
  • Katkojen toteuttaminen aloitetaan Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.
  • Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat.
  • On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.
  • Osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.
  • Aina kun poistuu kotoa pidemmäksi ajaksi, on koti hyvä jättää sellaiseen kuntoon, ettei lyhyestä sähkökatkosta ole haittaa. Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulasta johtuen, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi.
  • Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.

Sähkökatkon vaikutukset kaukolämmitetyissä taloissa ovat pieniä, sillä kahden tunnin sähkökatkon aikana talo ei tule viilenemään merkittävästi. Katkon jälkeen lämmitys palautuu normaaliksi.

Kannattaa huomioida, että sähkökatkon aikana käyttöveden lämpötila saattaa nousta korkeaksi ja sähkökatkon jälkeen tulee olla varovainen lämmintä vettä käytettäessä.

  • Mieti jo etukäteen, miten toimit, jos sähköt olisivat poikki kahden tunnin ajan.
  • Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tiedotteen Fingridin ilmoittaessa kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Seuraa uutisia sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja paikallisen sähköverkkoyhtiön viestintää ja sosiaalisen median kanavia.
  • Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulasta johtuen, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sähkökatkot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot.
  • Varaa ja ylläpidä kotivaraa, jossa on ruokaa ja juotavaa. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia. Ohjeita varautumiseen saat mm. 72 tuntia -sivustolta: https://72tuntia.fi/
  • Pidä puhelimesi ja muut tietotekniset laitteesi ladattuina ja hanki muutamia varavirtalähteitä.
  • Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa ja toiminta on suunniteltu ja harjoiteltu ennakkoon.
  • Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Mahdolliset sähkönjakelun rajoitukset tehdään hallitusti ja niistä viestitään mahdollisuuksien mukaan ennakkoon, ellei kyse ole akuutista viasta.
  • Sähköpulan vaatimista sähkökatkoista ei ole aina mahdollisuutta tiedottaa ennakkoon, mutta siihen pyritään.

Viimeistään katkon alkaessa lähetämme Keskeytysvahti-palveluun rekisteröityneille asiakkaillemme viestin sähkökatkon alkamisesta. Sähkökatkon päättyessä lähetämme uuden viestin, jossa kerrotaan katkon päättymisestä. Keskeytysvahdin voit ottaa käyttöösi Oma Energia -palvelussa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu(at)leppakoski.fi tai puh. 03 4503 400 (ma-pe klo 9-16).

Pyrimme myös lähettämään ennakkoviestejä ennen ennakoituja katkoja, mutta aina tämä ei ole mahdollista, jos tilanne etenee nopeasti. Sivuiltamme löytyvästä sähkökatkokartasta (lep.keskeytyskartta.fi) näet aina reaaliaikaisen tilanteen jakelualueemme sähkökatkotilanteesta.

  • Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
  • Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin tai sähkökiuas. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, niin tiedät milloin sähköt palaavat.
  • Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä.
  • Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto ala kylmetä.
  • Sähköverkkoyhtiöön ei tarvitse olla yhteydessä sähköpulaan liittyvissä sähkökatkoissa. Sähköverkkoyhtiö tiedottaa asiakkaita tilanteesta mm. häiriökarttapalvelun ja erillisten tiedotteiden kautta sekä asiakkaille tehtävällä suoralla viestinnällä.
  • Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Sähkön säästäminen on muutenkin kannatettavaa.
  • Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.
  • Sähkökatkon aikana ja sen jälkeen on hyvä olla varovainen, kun laskee lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.
  • Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista ei makseta korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.
  • Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa olla varautunut sähkökatkoihin esimerkiksi myrskyjen seurauksena.
  • Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa esimerkiksi sähkölaitteita, vaan sähkölaitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.
  • Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä ja pakasteet eivät sula, kunhan jääkaappia ja pakastinta ei availe tarpeettomasti.
  • Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.
  • Sähköpulassa sähkökatko kestää kerrallaan noin kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan keskeytysten jatkuessa muualla, siihen asti, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Myöskään pakasteet eivät kahdessa tunnissa ala sulaa, ellei pakastimen ovea availe tarpeettomasti.
  • Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.